Tietokoneen hyväksi-käyttö

Markku Ope

www.ko.luntti.net

Tietokoneen hyväksikäyttö

Tietokoneenkäytön perusteet I

Tuijota tietokonetta ja toteuta haaveesi. Aloittelevan koneenkäyttäjän kurssi tietokonemaailman saloihin. Hiiren käytön perusteista sähköpostiin, verkkopankkiin, sähköisiin asiointiin ja muihin netin ihmeellisyyksiin, vaikkapa kuvakirjan tekoon. Omilla tai luokan koneilla. Omat tabletit ja kannettavat voi ottaa mukaan.

Tiistait 16.9. - 14.10. klo 17.30 - 19.45

Osa II eli jatkokurssi heti perään:

Tiistait: 21.10. - 18.11. klo 17.30 - 19.45

Toive-sivusto

Tähän voi kirjoittaa mitä haluat täällä käytävän: Kirjoita.

Tietokone ja sen osat

Ennenvanhaan oli

  • hiiri
  • näppäimistö
  • keskusyksikkö ja
  • monitori
  • Tulostin eli printteri

Nykyään on usein kannettavia (tietokoneita) eli läppäreitä, joissa näppäimistö, keskusyksikkö, monitori ja hiiren virkaa toimittava levy on pakattu yhteen.

Tabletit

Nyt, tämän lisäksi on vielä tabletit, joissa näppäimistö on pudotettu pois ja hiirenä toimii koko ruudun lasilevy. Kosketusnäyttö. Ne ovat pieniä ja kevyitä.

Tablettien tulostimet ovat oma tapauksensa.

Myös (äly)kännykät ovat omantapaisia tietokoneita. Tavallisia peruspuhelimia on vaikea löytää.

Hiiren käyttöä

Hiiri on usein hännällinen vekotin. Se voi olla myös hännätön.

Muista hiiren vasen ja oikea nappi. Vasemmalla napilla pääsee yleensä etiäpäin linkeistä.

Tuplaklikkaamalla vasemmalla napilla ohjelmia ne aukeavat eli käynnistyvät.

Oikea nappi tekee yleensä jotain ihmeellistä. Sieltä löytyy mm. tekstin kopiointi- ja sijoitustoiminnot.

Keskimmäisellä napilla ja painamalla näppäimistön vasemman alakulma CTRL- eli kontrol-nappia pohjassa tekstin koko ruudulla muuttuu.

Harjoitusta hiiren käyttöön

Näppäimistö

Näppäimistössä on paljon nappeja ja usein johto.

Tärkeimmät näppäimet

  • Caps Lock: muuttaa suuraakkosiin (versaaliin).
  • Ctrl: hiiren oikean napin kanssa suurentaa/ pienentää.
  • Backspace: poistaa merkin vasemmalta puolelta
  • Enter: aloittaa uuden rivin. Ole varovainen.
  • Shift: suurakkoset

Pikkunäppäimet

  • Insert: muuttaa päällekirjoituksen tilaa. Kursori muuttuu.
  • Delete: poistaa merkin oikealta puolelta.
  • Page Up/ Down: sivu ylös/ alas.
  • Num Lock: numerot toimintaan.

Perusohjelmat

Yleensä tietokoneesta löytyy

Niitä kannattanee käytellä.

Käyttöjärjestelmä

Maksullisia versioita ovat

  • Windows XP. Vanha ja "poistunut"
  • Windows 7.
  • Windows 8.
  • Macin OS

ja vapaa versio

  • Linux
  • Google Chrome(?)

Kalenteri ja kello

Yleensä oikeasta alakulmasta.

Internet-selain

Vaihtoehtoja paljon.

  • Chrome
  • Firefox
  • Safari Mac-maailmassa
  • Explorer jos muuta ei löydy

Tekstinkäsittely

Libre Office on vapaa toimistopaketti, missä on kaikki oleellinen. Tekstinkäsittely on ihan hyvä.

Perusasioita tekstinkäsittelyssä ovat

  • Tiedoston avaaminen ja tallettaminen
  • Kirjasintyyppien ja koon vaihtaminen
  • Tekstin asemointi (vasen/keski/oikea)
  • Isot ja pienet kirjaimet

Lisää ohjeita www.ko.luntti.net/ohjelmat.html.

Piirto-ohjelma

Inkscapella ei piirretä viivaa vaan kuvioita, esim.

  • viivoja
  • ympyröitä tai
  • suorakaiteita.

Niitä voi sitten muokata (koko, paikka) ja värittää melkein miten vaan.

Jos kuviosta tekee polun, sitä voi muokata loputtomasti.

Kuvankäsittelyohjelma

www.gimp.org

Tulostin eli printteri

Tulostimia on käytännössä kahta eri mallia:

  • mustesuihkutulostimia ja
  • lasertulostimia.

Mustesuihkutulostin on ehkä hieman halvempi. Jos tulostaa harvoin, kannattanee ostaa lasertulostin. Usein kalliit muistesuihkupatruunat tuppaavat kuivumaan vähäisellä käytöllä. Jos tulostaa paljon, lasertulostin tulee halvemmaksi.

Ainoastaan jos haluaa tulostaa todella huippulaatuisia värivaokuvia melko paljon, mustesuihku voi olla parempi. Värilaser tulostaa varsin hyviä valokuviakin.

Internetistä löytyvää tavaraa

  • Verkkopankit
  • Karttoja
  • Uutisia ja lehtiä
  • Televisio-ohjelmia
  • Viestintä
  • Sukututkimus
  • Sää

Verkkopankit

  • Osuuspankki. Käyttäjätunnus 123456 ja salasana 7890.
  • Ålandsbanken ja alta Demoversioon
  • Säästöpankilla ei ole harjoittelusivustoa.
  • Nordealla ei ole harjoittelusivustoa
  • S-pankki
  • Sampopankki
Esimerkkilaskuja on vaikea löytää. Tässä joku

Karttoja

Googlen kartta, jossa myös reittihaku on osoitteessa

Google on iso paha virma, ja vaihtoehtoinen (mutta paljon vaikeakäyttöisempi) on

Tarkempi maastokartta (jossa näkyy myös tonttirajat) on

Sieltä voi hakea tuttujen tontit, mutta myös etsiä, kuinka monta Särkijärvi-nimistä paikkaa Suomessa on. Kansalaisen karttapaikka on hieman hankalakäytöinen. Helpompi maastokartta on jota voi zoomailla keskinapilla. Siitä näkyy myös retkeilyreitit.

Karttoja II

Historiallisia karttojakin löytyy paljon

Uutisia ja lehtiä I

Yle-veron siivittämänä

Suuria netissä ilmaiseksi luettavia sanomalehtiä ovat

Iltapäivälehdet ovat

Uutisia ja lehtiä II

Muita lehtiä ovat

Itse tykkään selata uutisesta kokoelmapalvelusta eli portaalista

Uutisia ja lehtiä III

Poliittiset lehdet löytyvät kanssa

Televisio-ohjelmia

Videoita eli televisio-ohjelmia löytyy

Viestintä

Sähköposti gmail tai joku muu.

Kuvapuhelut Skypellä

Facebook on yksi tapa pitää yhteyttä.

Sukututkimus

Netti mahdollistaa sukututkimuksen uusilla tavoin. Tosin, kirkonkirjojen kanssa on tullut pieniä ongelmia.

Sää

Sääpalveluja löytyy

Kirjallisuutta

Myös kaunokirjallisuus on päässyt nettiin.

www.archive.org tallentaa ja jakaa tietoa. Hirveä määrä.

Tavarat, hinnat ja maksaminen

Netti mahdollistaa oikean hinnan löytämisen, pörssi- tai markkinaehtoinen kaupankäynti toimii melko hyvin. Ainakin ulkomaisissa nettipaikoissa.

Hintojen seuraaminen ja tuotteiden vertailu on melko helppoa. Tarkkana saa silti olla.

Kauppapaikkoja

Nettikauppoja on paljon, esim

Netissä on hyvä verrata hintoja, esim.

Käytetyt

Käytetyt tavarat löytyy esim

Asunnot

Myytävänä olevat asunnot. Samalla asuntojen hintotietoutta. Tosin, listoissa ei ole merkitty, kauanko ovat olleet myynnissä.

Matkustaminen ja maksaminen

Matkalippujen hankinta on on "helpompaa" netin kautta kuin etsimällä asiakaspalvelijaa.

Maksaminen hoituu yleensä joko

  • verkkopankilla,
  • luottokortilla (kredit) tai
  • pankkikortilla (debit)

Joskus aikataulut ovat helposti saatavilla. Yleensä eivät.

Maalla matkustaminen

Merellä ja kauemmas

Hotellit saa kätevästi

Salasanat ja käyttäjätunnukset

Käyttäjätunnuksia eri nettipalveluihin pitää tehdä.

Salasanalla kerrot kuka olet: Henkilötunnus (ent. sosiaaliturvatunnus) ei ole henkilökohtainen, vaan kauppatavaraa.

Salasanat

Mikä on hyvä salasana? Miten keksin moisen?

  • roska
  • Salasanan pitää olla vähintää kahdeksan merkkiä
  • roska kippo
  • Salasanassa pitää olla vähintään yksi numero
  • 1 roska kippo
  • Salasanassa ei saa olla välilyöntejä
  • 50roskakippoa
  • Salasanassa pitää olla vähintään yksi iso kirjain
  • 50Roskakippoa.
  • Salasanassa ei saa olla pistettä
  • 50Roskakippoajameneehermot
  • Salasanassa ei saa olla yli 16 merkkiä

Salasanat II

Pitkä salasana on oleellinen asia. Vaikeat merkit ei niinkään. Uein käsketään laittamaan isoja ja pieniä kirjaimia, erikoismerkkejä ja numeroita. Esim

  • J*p2leO4>F

Oikeasti, tuo on vaikea muistaa ja tietokone keksii sen aika helpolla käymällä kaikki eri vaihtoehdot läpi. Haku kestää muutaman päivän. Esim.

  • mitä lienevätkään kaiken maailman liinoja

on huomattavasti helpompi muistaa ja paljon vaikeampi (tietokoneen) arvata. Tähän menee muutama sata vuotta.

Nettiin kirjoittaminen

Kaiken, mitä nettiin kirjoittaa, se pysyy. Aina

Mieti, mitä kirjoitat.

Se mitä laitat johonkin palveluun, on yleensä jonkun muun omaisuutta (Facebook, Twitter). Ne myyvät niitä.

Tekevät rahaa sinulla

Asiakas

Ilmaisten nettipalvelujen asiakas?

Asiakas maksaa aina.